perjantai 10. maaliskuuta 2023

Ensimmäiset osingot!

 Nyt tuli tämäkin päivä nähtyä, kun tililleni ropisi osinkoja. Tämän kunniatehtävän suoritti Kone, joka maksoi 145,25 euroa, ja joista verojen jälkeen jäi siis 108,21 euroa. Kiitos tästä. Tulipahan tämäkin ekakerta koettua.

Myöhemmin keväällä on näillä näkymin tulossa vielä parikymppiä Reveniolta, joten yhteensä lukema tulee keväältä olemaan todennäköisesti noin 130 euroa. 

Osingot päätyvät luonnollisesti uudelleen sijoitettavaksi, mutta vähän tekee mieli pohtia, mitä vuosittaisia pakollisia kuluja tuolla summalla saisi eläkkeellä katettua. Toki mahdollista on, että siinä vaiheessa, kun eläkkeelle oikeasti pääsen, hinnat ovat taas nousseet, ja näistä pohdinnoista ei ole varsinaista hyötyä. 

Mutta ainakin niistä on hupia, joten spekuloidaan vähän. 

Mitä nykyisiä vuosittaisia kulujani voisin kuitata 130 eurolla?

Työttömyyskassa: 123 € (tästä voi kyllä eläkkeellä luopua)

TAI

Spotify Premium: 12 x 10,99 = 131,88 € 

TAI

Kiinteistövero: ~120 €

TAI

Renkaanvaihdot + katsastus: ~130 €

TAI

70 prosenttia puhelinlaskustani: 12 x 15,90 € = 190,80 € (jos siis ikinä löydän näin hyvää ja halpaa liittymää enää sen jälkeen, kun tämä kampanja päättyy)

TAI 

20 prosenttia auton vakuutuksista: 637 €

TAI

Ehkä kaksi prosenttia sähkölaskuista.


Hmm, kyllähän noille osingoille näköjään ottajia olisi, eikä tässä ole listattu läheskään kaikkia mahdollisia menoja. Aika paljon lisää saisi hyviä osingon maksajia salkkuun haalia, jos osinkotuloilla haluaisi eläköityä, mutta onneksi se ei ole omalla kohdallani tarkoituskaan. 

Mutta onhan se silti kiva tunne, kun konkreettisesti tilille ilmestyy lisää rahaa. Pitää vain osata sulkea silmänsä osakkeen arvon notkahtamiselta, mikä osinkojen maksamisesta yleensä seuraa. 


keskiviikko 1. maaliskuuta 2023

Kuukausikatsaus 02/2023 - Cha cha cha!

Nettovarallisuuden kehitys tuntuu sujuvan kuin tanssi. Nyt on ollut useampi sellainen kuukausi, että humanistimatikka ei mitenkään riitä käsittämään, miten nettovarallisuus nousee, vaikka rahaa tuntuu kuluvan ihan pimeitä määriä. Sijoitukset ovat mukavasti plussalla, niin vähän paikkaa sitä, että taas piti tonni lahjoittaa verottajan pohjattomiin taskuihin. Minkälaisia harppauksia tässä otettaisiinkaan, jos tuollaisia yllätyksiä ei tulisi! 

No okei, pitää muistaa, että nuo verot johtuvat siitä, että nettovarallisuus aiemmin pomppasi melkoisilla harppauksilla ylöspäin, joten ei pitäisi valittaa. Aika paljon itsekin nautin hyvinvointiyhteiskunnan tuomista eduista, kun kuukausittain on ravannut julkisella lapsettomuushoidoissa. Olisi muuten pikkuisen kalliimpi rasti, jos yksityisellä kävisi koko ruljanssin läpi. 

Ja tietenkin verorahani mahdollistivat myös hienon UMK-shown. Cha cha cha vaan ja syödään niitä sieniä! 

Nettovarallisuus

Yhä ylös yrittää. Sain nyt kauan kaipailemani hyvitykset työsuhde-etuihin liittyen ja muitakin saatavia kavereilta, mitä oli jäänyt roikkumaan jo viime kesältä, joten ihan kivat buustit tuli niistä.

Helmikuu 2023

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 24 451 € (-3 184 €)

Salkku: 37 166 € (+4 864 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 85 188€ (-240 €)


Yhteensä: 73 929 € (+1 920 €)


Tässä kuussa ylitettiin tällä kertaa se rajapyykki, että sain paikattua viime kesäisen nettovarallisuuden notkahduksen, joka aiheutui laskentatavan muutoksesta. Kertauksena muistutettakoon, että kun ostimme talon avopuolisoni kanssa, ASP-tilillä oli ainoastaan minun rahojani. Koska laskennallisesti oli helpompaa ajatella asia niin, että omistamme talon puoliksi ja molemmilla on lainaa lyhennettävänä yhtä paljon, "lahjoitin" ASP-varoistani noin kymppitonnin puolisolleni. Hän kyllä makselee tuota summaa minulle kuukausittain pikkuhiljaa takaisin. Saatavia en viitsi laskea nettovarallisuuteen, koska eihän tuota rahaa ole oikeasti olemassa missään, enkä sitä saisi, vaikka vaatisin, että maksapa nyt heti takaisin. Nettovarallisuuteni siis putosi tuolloin kymppitonnilla, mutta nyt se on saatu paikattua takaisin!  ATH-lukemissa siis mennään taas pitkästä aikaa.

Tulot ja menot

Tulot

Nettopalkka2 479,75 €
Saatavia796,00 €
S-bonus2,99 €
Yhteensä3 278,54 €

Menot 

Asuminen981,11 €
Ruoka ja päivittäistavara231,64 €
Auto ja julkinen liikenne57,20 €
Puhelin ja netti40,76 €
Ravintolat89,90 €
Baarit ja huvitukset69,74 €
Terveys ja liikunta60,73 €
Muut951,20 €
Yhteensä2 482,28 €


Pitää kyllä jossain välissä suoraviivaistaa tätä menojen kirjanpitoa, koska hämään tehokkaasti jo itseänikin. Tällä hetkellä osassa menoista on puolison osuus jo huomioituna, mutta osassa taas näyttää siltä, että maksan kaiken, vaikka puoliso onkin oman osuutensa tililleni maksanut. Osa saatavista on siis juuri tällaisia rahoja. Pitää vähän pyöritellä, miten näitä tästä eteenpäin merkkaan, koska eihän tästä ota kohta enää vanha kunnon Erkkikään selvää. 

Verottajan ja sähköyhtiön käsi on käynyt taskulla, mutta muuten oli aika hyvä kuukausi tulojen ja menojen suhteen. Plussalle siis jäätiin vaikka yli 1 500 euroa saikin uuden kodin noista kahdesta edellä mainitusta kohteesta. Ravintoloihin ja baareihin meni ehkä vähän keskivertoa enemmän, mutta noissa luvuissa on tosiaan miehenkin syöminkejä noin puolet.

Tulot olivat 3 278,54 € ja menot 2 482,28 €, joten plussalle jäätiin 796,26 euron verran. Ihan mukavasti, kun ottaa verojytkyn huomioon. Tonnin kuukausittaisesta tavoitteesta tosin jäätiin vähän turhan kauas.

Tällaistapa siis helmikuussa. Mukava kuukausi, kun palkkaa tulee saman verran kuin normaalistikin, mutta päiviä, jolloin rahoja ehtisi kuluttaa, on vähemmän. 

maanantai 20. helmikuuta 2023

Merkkipaaluja ja -pulloja

Aika monella taloudestaan bloggaavalla, itseni mukaan lukien, on jonkinlainen iso tavoite, jota kohti mennään, mutta tämä tavoite voi olla vuosien tai jopa vuosikymmenten päässä. Joillain se on velkojen poismaksu ja toisilla eläkerahasto tai kenties taloudellinen riippumattomuus. Kun maali on kaukana, se voi tuntua välillä täysin saavuttamattomalta ja sen voi jopa unohtaa, ellei muistuttele itseään välillä, minne sitä olikaan menossa. Välitavoitteet ovat kivoja, ja olenkin asettanut niitä itselleni, että pysyy moti yllä maratonmatkallakin.

Miten näitä saavutettuja tavoitteita sitten juhlistan?

Minulla on ollut tapana ostaa salkun kasvaesssa jokaisen virstanpylvään kohdalla joku pullo. Kun salkku oli saavuttanut maagiset 10 000 euroa, ostin kympin viinipullon, ja kun päästiin 25 000 euron paremmalle puolelle, ostin noin 25 euron arvoisen Baileysin. Ei varmaan vaadi suuren suurta päättelykykyä huomata, mikä logiikka tässä on.

Seuraavana merkkipaaluna horisontissa siintää 50 000 euroa, toivottavasti jo ennen tämän vuoden loppua, joten viidelläkympillä pitäisi jotain keksiä. Päästäisiinköhän jopa viskipuolelle jo? Ei ainakaan minkään kovin ison pullon äärelle, jos single malteja mielii ostella. No, se on sen ajan murhe, ja eiköhän sitä aina jotain keksitä. 

Toinen murhe, mitä en alussa ottanut huomioon ja mikä tulevaisuudessa tulee mietittäväksi, on se, miten jatkan palkintosysteemiäni, tuon 50 000 jälkeen. Seuraava etappi, jonka olen exceliini merkinnyt on 100 000 euroa, mikä tarkoittaisi jo 100 euron pulloa. Sillä saisi jo sen isomman pullon single maltia, mutta ajatuksen tasolla (mahdollisesti myös fyysisesti) alkaa lievä nikottelu noin kalliista ostoksista. Varsinkin sitten seuraavan etapin kohdalla, kun tuhlattavana olisi 250 euroa. Tai 500 (tätä pidemmälle ei excelini yllä). En usko osaavani arvostaa mitään superkallista konjakkia, joten pitää joko laajentaa muihin asioihin kuin viinaksiin tai sitten ostaa useampia halvempia pulloja, mutta en oikein lämpene jälkimmäiselle idealle, sillä silloin koko hommasta tuntuu häviävän pointti. Ostanhan halpaa alkoholia muulloinkin. 

Toisaalta ehkä ajatusmaailmani on muuttunut siihen mennessä, kun tuo 250 000 euron etappi on ajankohtainen, ja silloin ei tunnu pahaltakaan pistää 250 euroa viinaan. Alkon valikoiman suhteen tässä ei ainakaan ole ongelmaa. Tällä hetkellä Alkon kallein tuote näkyy verkkokaupassa (ei tilattavissa, kumma juttu) olevan 15 320,25 euroa, joten ihan isohkon salkun saisin hankkia ennen kuin voisin sen tällä käyttämälläni logiikalla ostaa (toisaalta siinä vaiheessa kyseinen viski ei olisi enää 40-vuotiasta vaan ehkä 120-vuotiasta, joten mahdollisesti myös hintaa olisi kolminkertaisesti ja maku ihan mitä tahansa). 

Taloudellisten tavoitteiden juhlistaminen ostelulla on vähän nurinkurista, mutta toisaalta palkinnon arvo on ainakin tässä omassa tapauksessani kuitenkin aika minimaalinen kerättyyn rahamäärään nähden, joten tällainen sallittakoon. Joku asialleen omistautunut voisi tietysti sijoittaa myös nämä rahat, mutta jotain spessua pitää tällaisten rajapyykkien ylittämisessä olla. En nyt suoraan sanottuna keksi, mitä muita tapoja tähän voisi olla, sillä pelkkä rivin ruksaaminen excelistä olisi hieman antiklimaattista. Jatkan siis juhlapullojeni ostelua. 

lauantai 4. helmikuuta 2023

Kuukausikatsaus 01/2023 - Pitkä ja hipaton

Tammikuu tuntui kestävän iäisyyden, mutta kyllä siitäkin sitten selvittiin. Ei siinä mitään huonoa varsinaisesti ollut, mutta kylmä (vaikka onkin ollut ennätyslauha talvi) ja pimeys (vaikka päivät pitenevät) alkoivat ottaa jo kupoliin. Näin helmikuun puolella onneksi jo helpottaa, kun töiden jälkeen ei ole enää säkkipimeää vaan pelkästään hämärää. 

Lapsettomuushoitoihin tuli tammikuuksi tauko, koska uusi kierto alkoi joulun aikaan, enkä siis voinut ilmoittaa minnekään, että tuoresiirrosta ei tullut mitään ja mitäs nyt tehtäisiin. Ihan mukavaa, että tuli tämmöinen tauko, niin pystyi olemaan ajattelematta asiaa hetken aikaa, mutta kyllähän se vähän harmittaa, että hommat ei etene, vaikka endometrioosi todellakin tuntuu etenevän.  

No mutta se siitä. Jos katseltaisiin sitten rahapuolta.

Nettovarallisuus

Menot olivat hirmuiset, kuten seuraavasta osiosta selviää, mutta jollain ihmeen kaupalla nettovarallisuus kipusi taas reilusti ylöspäin. En edes saanut haikailemiani työsuhde-etuhyvityksiä vielä tässä palkassa, mutta ilmeisesti salkun arvonnousu teki asioita. 

Tammikuu 2023

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 27 635 € 29 529 € (-1 894 €)

Salkku: 32 302 € (+3 454 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 85 428 € (-392 €)


Yhteensä: 72 009 € (+1 952 €)


No nyt päästiin sen rajapyykin yli, että salkussa on enemmän rahaa kuin omistan käteisenä. Hetki siinä menikin. Vielä ei kuitenkaan olla maalissa, vaan käteiskassan vajutus saa edelleen jatkua.

Koska asuntolaina lyheni minimaalisesti viime kuussa, niin tässä kuussa otettiin vahinko takaisin, ja lyhennys oli hieman normaalia suurempi. Vastaavia tilanteita vaikuttaa olevan tulossa vastaisuudessakin, koska toinen lyhennys seilaa kuunvaihteen molemmin puolin, joten laina ei lyhene joka kuussa tismalleen samalla tavalla. 

Iso pomppaus nettovarallisuudessa vastoin kaikkia odotuksia. Vaikka salkku ei massiivinen olekaan, sen liikkeet näköjään määräävät jo aika voimakkaasti, jääkö kuukausi plussalle vai miinukselle. 

Tulot ja menot

Miinuksen puolelle mentiin! Ei mitenkään mahdottomasti, mutta ärsyttävästi kuitenkin. Tammikuulle osui monia isoja laskuja, joita ei oikein voinut välttää, joten näin pääsi käymään. 

Tulot

Nettopalkka2 479,75 €
Saatavia373,00 €
S-bonus5,93 €
Yhteensä2 858,68 €

Menot

Menoja oli. Paljon. 

Asuminen1751,50 €
Ruoka ja päivittäistavara324,87 €
Auto ja julkinen liikenne358,49 €
Puhelin ja netti73,45 €
Ravintolat38,90 €
Baarit ja huvitukset21,79 €
Terveys ja liikunta252,60 €
Muut140,30 €
Yhteensä2 961,90 €


Karmaisevaa luettavaa. Mutta minkäs teet. Sähkölasku pamahti kolmelta kuukaudelta ja oli reippaasti yli 800 euroa. Auto piti korjata, mikä kustansi noin 250 euroa. Ostin ensimmäiset silmälasini, 170 euroa. Vesilasku, lapsettomuushoitojen lasku, YTK:n lasku, kaikkea löytyy. Onneksi joka kuukausi ei näytä tältä, tai käteiskassani saisi kyytiä ihan vääristä syistä. 

Tulot olivat 2 858,68 € ja menot 2 961,90 €, joten lunta tuli tupaan 103,22 euron verran. Ygh.

Onneksi helmikuu on lyhyempi, niin näin monia laskuja ei varmaan edes ehdi tulla. 

tiistai 10. tammikuuta 2023

Kohti ääretöntä ja sen yli - tavoitteet vuodelle 2023

Tammikuu etenee kovaa vauhtia, ja vielä yksi vuodenvaihteen postaus pitäisi saada eetteriin, ennen kuin on hävyttömän myöhäistä. Perinteisestihän uuden vuoden lupaukset on tähän mennessä jo petetty, mutta koska olen tällä lailla hitaan puoleinen, niin en ole ehtinyt vielä niitä edes tekemään. Mutta ehtiihän sitä myöhemminkin, sillä loppujen lopuksi olen kuitenkin aika hyvä pitämään uuden vuoden lupauksia. 

Ihan tosi! Salaisuus on pitää lupaukset pieninä ja konkreettisina. Toissa vuonna en tehnyt mitään muuta lupausta kuin langata hampaat joka toinen päivä. Onnistuin ja tein näin koko vuoden. Tapa sitten kyllä jäi joskus seuraavan vuoden puolella. Olisi luullut, että vuoden kun tekee jotain asiaa, niin se olisi tarpeeksi pitkä aika ujuttaa joku juttu osaksi rutiinia, mutta ei sitten näköjään. Pahus, ehkä tämä hitaus vaikuttaa myös siihen, miten nopeasti jokin asia juurtuu oikeasti tavaksi. Pitäisiköhän ottaa lankaustavoite tänä vuonna uusiksi? Mutta joka tapauksessa todistettavasti pystyn pitämään kiinni jostain päättämästäni asiasta vuoden ajan (vuosi Duolingoakin lähenee).

Sen enempää löpisemättä mennäänpä niihin tavoitteisiin. 

Tavoitteet vuodelle 2023


1. Käyttötilin vajuttaminen noin 2 000 euroon. 

Varsinkin  pari viimeistä kuukautta olen saanut pienennettyä käyttötilini saldoa ihan kiitettävästi, enkä ole edes tuhlannut kaikkea, vaan lähinnä siirtänyt salkkuun (tai maksellut laskuja), mutta tili on kuitenkin edelleen sen verran täynnä, ettei tuollaisissa summissa ole mitään järkeä. Suunnitelma onkin, että vuoden aikana päästäisiin tilanteeseen, jossa käyttötilillä olisi ainoastaan noin 2 000 euroa. Tällä hetkellähän tilillä komeilee edelleen lähes 15 000 euroa, joten kyllä jonkin aikaa saa niille vielä uutta kotia etsiä. Kohteena tulee olemaan joko sijoitussalkku tai kodin seinät, tämä on vielä auki, mutta joka tapauksessa tili saa tyhjetä. Bank Norwegianissa oleva kymppitonnin puskuri saa riittää mielenrauhan säilyttämiseen. Saa sitten nähdä, miten rauhassa mieli oikeasti on, kun tuohon tilanteeseen päästään, koska olen tuollaisia isompia lukuja hetken aikaa jo saanut käyttötilillä ihastella. Mutta kaikkeen tottuu. Kai.

Tili siis tyhjäksi. Pitäisi onnistua kaikilta. Tavoitteen vaikeusaste 1/5. 

2. Sijoitusten arvo 50 000 euroa. 

Tässä kun postausta kirjoittelen, niin salkun arvo on 31 905 euroa. Vajaa parikymmentä tuhatta pitäisi saada siis kasvua aikaan, jotta tuohon 50k-tavoitteeseen pääsisi. Viime vuoden aikana luku nousi 20 814 euroa, eikä pörssinoususta ollut kyllä apua tässä vaan lähinnä päinvastoin. Omaa pääomaa tuossa siis suunnilleen kaikki. Tämän perusteella tempun pitäisi onnistua myös tänä vuonna, mutta toki vain jos iso osa tuosta käyttötilini saldosta laitetaan salkkuun eikä seiniin. Tavoitteenani on, että joka kuukausi palkasta jäisi sijoitettavaksi tonni, mutta luonnollisesti tässä on paljon vaihtelua kuukausien välillä. Toisinaan tavoite täyttyy helposti, toisinaan ei käydä lähelläkään. Mutta jos ollaan optimistisia, että saisin palkasta aina tonnin riivittyä, niin siinä olisi vuodessa 12 000 kasassa. Kuutisen tuhatta euroa pitäisi siis tulla muualta. Tuon verran jää melko varmasti käyttötilin tyhjennysoperaatiosta, vaikka tekisikin remonttia, joten tavoitteeseen pääsy vaikuttaa melko varmalta. Paitsi jos mennään kunnon taantumaan tai pörssi muuten romahtaa, mutta sillepä ei oikein mitään voi. Ainakin yritän sen parikymmentä tuhatta omaa pääomaa lisätä salkkuun. 

Ei mahdoton, muttei helppokaan tavoite. Vaikeusaste 3/5.

Ekstratavoite: Tuplaa salkun koko siihen nähden, mitä se oli joulukuun lopussa. Tavoitelukema siis 57 696 euroa. Aika kinkkinen jo, 4/5.

Ekstraekstratavoite: Pyöristetään nyt saman tien 60 000 euroon. 5/5.

3. Lankaa hampaat joka toinen päivä.

Itse akti ei ole vaikea, mutta rutiinista kiinni pitäminen voi olla. Vaikeusaste 2/5.

4. Käytä kaikki työsuhde-edut.

Viime vuonna jäi monen sadan euron edestä hyvinvointietuja käyttämättä. Tänä vuonna otan itseäni niskasta kiinni ja vien sen hierojalle. Vaikea tavoite, ainakin 8/5.


Olisivatko nuo siinä? Kovin mahdottomasti tavoitteita tuskin kannattaa olla, ettei pääse unohtumaan, mitä sitä tulikaan luvanneeksi. Mutta onhan sitä noissakin tekemistä, varsinkin noissa ekstratavoitteissa. 

Asuntolainaa en lupaa lyhentää ylimääräistä, vaikka sekin voisi olla viisasta näiden korkojen kanssa. Katsotaan sitten, miten mieli muuttuu kesällä, kun korko tarkistetaan. 

Myöskään mitään palkankorotusta en ole jahtaamassa. Sellaista ei ole orgaanisesti luvassa ihan hetkeen, koska se tarkoittaisi myös vastuun laajenemista eksponentiaalisesti, eikä tämä suoranaisesti ainakaan vielä houkuttele. Indeksikorotus voi ehkä olla tulossa, mutta muutoin palkka tulee pysymään samoissa jonkin aikaa, ellen vaihda työpaikkaa. Kovin moni yritys tällä alueella ei tarjoa samasta työstä yhtä hyvää palkkaa, joten tuskin olen minnekään lähdössä. 

Kaikenlaista tekisi mieli lupailla, mutta eiköhän noilla neljällä tämä vuosi pärjätä.  


perjantai 6. tammikuuta 2023

Vuosi 2022 pähkinänkuoressa

Mitä sitä tulikaan tehtyä? Kun äkkiseltään ajattelen asiaa, niin pää lyö hetken aikaa tyhjää, ja mielessä käy, että tässä vuodessa ei kyllä ollut mitään ihmeellistä, mutta kun vähän pitempään pohtii asiaa, niin kyllä alkaa löytymään. 

Olen pitänyt blogia vasta kesäkuusta lähtien, joten ihan koko vuodesta minulla ei ole dataa tekstimuodossa. Samoihin aikoihin aloin seurata myös kulutustani, mutta koska näihin aikoihin ajoittui myös talon ostaminen ja täten myös asumismuodon muuttuminen radikaalisti, ei minulla suoraan sanottuna ole aavistustakaan, millaista kuluttamiseni on vuoden alussa ollut. Todennäköisesti kuitenkin vähäisempää. 

Vuosi 2022 pikakelauksena

Alkuvuosi on todistusaineiston puuttumisen vuoksi täysin hämärän peitossa, joten harmaata arkea se on todennäköisesti ollut, eikä mitään maata mullistavaa tapahtunut. Taloudellisesti ei tehnyt tiukkaa, mutta vähän kismitti se, että puolison valmistuminen viivästyi kuukausikaupalla hänestä johtumattomista syistä, ja minä makselin todella ison osan talouden menoista siinä välissä. Onneksi ne olivat aika vähäiset. Nettovarallisuus nousi ihan hyvällä tahdilla, mutta toki paremminkin olisi voinut mennä, jos menoja olisi saanut jaettua edes vähän tasaisemmin. Omin avuin lapsen saamisen suhteen oltiin tässä vaiheessa varmaan jo luovutettu, ja lähinnä laskettiin päiviä, milloin saa ilmoittautua lapsettomuustutkimuksiin. 

Se päivä koittikin sitten toukokuussa, ja saatiin prosessi liikkeelle, mutta hitaanpuoleisesti se alussa kyllä eteni. Luojan kiitos vauhti vähän kiihtyi, kun oikeasti päästiin aloittamaan tutkimukset ja hoidot, eikä joka välissä ole enää tarvinnut odottaa kuukausitolkulla. 

Kesällä koitti kauan odotettu hetki, ja ostimme oman talon. Olin seurannut myytäviä asuntoja suhteellisen aktiivisesti jo parin vuoden verran, ja nyt se vihdoin päättyi. En ole tämän jälkeen avannut yhtään asunnonvälityssivua vielä kertaakaan, enkä ole niin tekemässä lähiaikoinakaan ihan oman mielenrauhani vuoksi. Nykyisillä asuntomarkkinoilla en usko että saisimme talostamme sitä hintaa, minkä siitä maksoimme, mutta todennäköisesti viihdymme tässä niin kauan, että tilanne ehtii muuttua vielä moneen kertaan. Korot luonnollisesti alkoivat nousta juuri silloin, kun talon ostaminen tuli meille ajankohtaiseksi, ja kyllähän tuollainen täysi lainasumma sitä korkoa myös ihan mukavasti kerryttää, mutta toisaalta emmepä olleet ehtineet parempaankaan tottua.  

Omassa talossa asuminen on ainakin tähän asti ollut aika ihanaa, sillä mitään suurempia vastoinkäymisiä ei ole ollut, eikä mikään osa talosta kaivannut välitöntä remonttia. Sitten kun asumista tulee vuosi täyteen, aiomme jotain remonttia tehdä (lue: teettää), sillä siihen mennessä, olemme todennäköisesti saaneet priorisoitua, mitä kannattaa oikeasti tehdä, ja mihin olemme sittenkin tottuneet, vaikka aluksi jokin olisi häirinnytkin. 

Kesään mahtui myös perheen kesämökin myyminen, minkä seurauksena tililleni päätyi noin 15 000 euroa vastoin kaikkia oletuksia. Koronan aiheuttaman mökkibuumin piti olla ohi, mutta niin vain katselijoita riitti, ja mökki myytiin päivä sen jälkeen, kun ilmoitus oli nettiin jätetty. Ei huano. 

Loppukesästä ei tainnut tapahtua mitään mainittavaa, lähinnä uuden talon ihmettelyä ja ruohon leikkaamista. Odottelua odottelun perään, sillä aika lapsettomuustutkimuksiin oli vasta syksylle. 

Sinne kun päästiin niin sitten alkoikin iso pyörä pyörimään, ja minulla diagnosoitiin endometrioosi, minkä seurauksena jätettiin kevyemmät hoidot tekemättä, ja meidät lykättiin suoraan IVF-jonoon. Saimme kaiken kukkuraksi vielä jonkun peruutuspaikan, joten emme joutuneet odottamaan neljää kuukautta niin kuin alun perin ajateltiin. Mukavaa, että asiat alkoivat edetä noin jouhevasti, mutta osansa kyllä on tuolla endodiagnoosilla, sillä aikaa ei välttämättä ihan mahdottomasti ole, kun se etenee koko ajan, ja mahdollisuudetkin siis todennäköisesti vain pienenevät ajan kanssa. Parastahan tässä on, että todennäköisesti olen saanut jotenkin hankittua koko värisuoran tuon endometrioosin suhteen. Löyyy endometriooma ja viitteitä syvästä endometrioosista plus todennäköisesti kiinnikkeitä jossain vatsaontelossa, vaikka näitä viimeisimpiä ei ole vielä silmin todettukaan vaan lähinnä oireiden perusteella päätelty. Että sillä viissiin. Siitä jaksan edelleen olla tyytyväinen, että normaalit kipulääkkeet purevat edelleen, eikä ainakaan vielä tarvitse mitään jytyjä hermolääkkeitä. 

Vuoden lopussa oli ensimmäinen IVF, ja pääsin pistelemään itseeni kaikenlaisia piikkejä. Yllättävän hyvin sujui siihen nähden, että joskus lapsena olen oksentanut, kun olen pistämistä katsonut, ja sen jälkeen olen pitänyt huolen, että katselen lähinnä seinille tuollaisten toimitusten aikaan. Itsensä pistämisessä tuollainen taktiikka ei oikein toimi, ja katsoa piti, kun mahamakkaraan tökkäsi. Mutta yllättävän helppoa se tosiaan oli, ja en muista, että aiemmin olisin tuosta makkarasta kiitollinen ollut, mutta nyt koitti sellainenkin kehopositiivisuuden hetki. Kuusi munasolua saatiin sitten punktiossa kerättyä. Ihan hyvä tulos, kun toinen munasarja on lähestulkoon kokonaan poissa pelistä, mutta kyllä sieltäkin oltiin saatu yksi tai kaksi kerättyä. Kaikki kuusi hedelmöittyivät, ja yksi näistä pääsi kahden päivän ikäisenä tuoresiirrossa kyytiin, mutta valitettavasti siitä ei seurannut toista viivaa raskaustestiin. Lopuista hedelmöittyneistä munasoluista kolme päätyi pakkaseen kaksipäiväisinä ja kaksi muutaman päivän seurannan jälkeen viisipäiväisinä. Minkäänlaista katoa ei siis käynyt, vaan kaikki kerätyt solut päätyivät johonkin jatkokäsittelyyn. Solujen laadussa ei siis nähtävästi ole mitään vikaa, vaan ongelma on kiinnittymisessä. Saa sitten nähdä pystyykö tätä asiaa lääketiede mitenkään korjaamaan. 

Kaiken kaikkiaan kun miettii mitä viime vuonna on tapahtunut niin aika plus miinus -linjalla mennään. Tuli ostettua talo, mutta taloon ei näytä tulevan lisää asukkaita. Kukaan läheinen ei kuitenkaan kuollut, toisin kuin parina edellisenä vuotena, joten kyllä voi sanoa, että hyvä vuosi oli. Siitä huolimatta aina kun ajattelen tätä meidän lapsettomuustaivalta, niin päässä alkaa soida "tämä vuosi muita suosi enemmän". Ei pitäisi verrata, kun ei tiedä yhtään mitä muut ihmiset käyvät läpi, mutta vaikeaa se välillä on. Loppujen lopuksi meillä on kuitenkin kaikki hyvin kaikilla muilla elämän osa-alueilla. Vain tämä yksi tämän iän kehitystehtävä on tekemättä. Toivotaan että ensi vuosi tuo muutoksen tähän, ja sitten maailma on valmis.

Lukuja 

Enimmäkseen olen blogissa kuitenkin talousjuttuja käsitellyt, niin numeroitakin voisi väläyttää tähän loppuun vähän. 

Tammikuun alussa nettovarallisuuteni oli 59 376 euroa. Joulukuun lopussa lukema oli 70 057 euroa. Nettovarallisuuteni on siis noussut 10 681 euroa. Ihan hyvin siihen nähden, miten mollivoittoista pörssissä on tuntunut olevan. Luvut eivät myöskään ole täysin vertailukelpoisia sillä vuoden puolivälissä "lahjoitin" puolet ASP-tilin sisällöstä puolisolleni, jotta omistaisimme talomme oikeasti puoliksi ja kirjanpito olisi muutenkin yksinkertaisempaa. Hän siis maksaa tuota lahjoittamaani kymppitonnia pikkuhiljaa takaisin, mutta en lue tuota velkaa nettovarallisuuteeni, koska en pääse rahoihin mitenkään käsiksi. Ilman tuota "lahjoitusta" nousua olisi ollut tuplasti, mutta tämä antaa kuitenkin realistisemman kuvan nykytilanteesta. 

Myös nettovarallisuuden rakenne on muuttunut merkittävästi. Aiemmin ASP-tilin saldo oli yksi isoimmista kivijaloista rahavaroissani, mutta nykyään tuota tiliä ei ole, vaan tilalla on puolikas omakotitalo ja asuntolaina. Myös arvo-osuustilini on kokenut jonkinlaisia muutoksia, lähinnä paisumisen merkeissä, mutta myös koostumuksessa. Olen jatkanut rahastojen ostamista, mutta ostin viime vuonna myös ensimmäiset osakkeeni. Tammikuun alussa salkkuni oli 8 034 euron ja joulukuun lopussa 28 848 euron arvoinen. Salkkuni on siis yli kolminkertaistunut vuodessa! Tämä ei johdu piilevästä sijoittajaguruudestani vaan siitä, että olen pikkuhiljaa yrittänyt valutella ylisuurta käteiskassaani jonnekin tuottavampiin kohteisiin. Käteisen suuri määrä taas johtuu perintönä saaduista rahoista ja perintönä saatujen kiinteistöjen myynnistä. Kiitos iskä, kun edelleen pidät huolta.

Että semmoinen vuosi. Tulikohan käytyä kaikki oleellinen läpi? Paljon kyllä auttaa, että voi blogista tarkistaa, että mitä on milloinkin tehnyt, muuten olisin varmaan unohtanut talon ostamisenkin, sillä tuntuu, että olemme asuneet tässä jo iät ja ajat. 

Toivotaan, että vuosi 2023 suosii muita mutta myös vähän meitäkin. 

maanantai 2. tammikuuta 2023

Kuukausikatsaus 12/2022 - Viimeinen silaus

Vaikka en ole ennen tätä vuotta minkäänlaista kuluseurantaa tehnyt, niin voin sanoa, että tänä vuonna rahaa on palanut enemmän kuin koskaan aiemmin. On ollut talon ostamiseen liittyviä kuluja, veroja, auton korjaamista, lapsettomuushoitoja ja vaikka sun mitä, ja kuin pisteenä i:n päälle, auto ehti vuoden viimeisenä päivänä hajota vielä kerran. Maksu korjaamoreissusta meni sentään tammikuun puolelle, mutta olihan tuo nyt surkuhupaisa päätös vuodelle. 

Teen vielä erikseen yhteenvedon viime vuodesta, mutta vielä olisi joulukuun kuukausiraportti käymättä läpi, joten mennäänpä suoraan asiaan.  

Nettovarallisuus

Suunta on edelleen ylöspäin, vaikka pörssi dippasikin taas vaihteeksi. Vähän harmittaa että oikeasti kasvu olisi ollut useamman satasen isompi, jos työpaikan kulttuurietujen kanssa ei olisi tullut säätämistä. Nyt maksoin kaiken omasta pussistani, ja ostamani asiat hyvitetään, kun toimitan kuitit. Joitain saatavia jäi myös uupumaan tästä kuusta. No ovatpahan pehmentämässä iskua tammikuussa, kun maksettavana on sähkö-, vesi- ja korjaamolaskut. Voi olla että silloin ei nousua nähdä.

Joulukuu 2022

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 29 529 € (-930 €)

Salkku: 28 848 € (+1 106 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 85 820 € (-72 €)


Yhteensä: 70 057 € (+248 €)


Käteistä on vielä himppu enemmän kuin salkussa sisältöä, mutta kyllä tuo ero kohta kurotaan kiinni, kunhan salkun arvo lakkaisi laskemasta. Sitä päivää odotellessa.

Asuntolaina lyheni minimaalisesti, koska jostain syystä joulukuun isompi lyhennys on vasta tammikuun puolella. Lievätkö pyhät sekoittaneet tätäkin. 

70 000 euron nettovarallisuuden raja meni rikki! Rimaa hipoen ehkä, mutta yli mentiin kuitenkin. Siinä mielessä pienehkö salkku on mukava, että pörssin heilunnalla ei ole vielä yhtä suurta merkitystä kuin kuukausittaisella säästösummalla. Toisin sanoen, jos säästöaste on hyvä (niin kuin se tässä kuussa yllättäen oli), nettovarallisuus voi nousta, vaikka käyrät niiaisivatkin. Isompaa salkkua kohti silti pyritään, heilumisenkin uhalla. 

Tulot ja menot

Laiskuudesta sakotettiin ankaralla kädellä, sillä en ole pariin kuukauteen jaksanut katsoa palkkanauhaa, koska sama summahan sinne tilille on joka kuukausi ilmestynyt. Olisi vissiin kannattanut, sillä olin arvioinut tuloni väärin (ilmeisesti unohtanut sellaisen asian kuin lomarahat), ja lisäprosentti iski. 

Tulot

Nettopalkka2 233,75 €
Saatavia90,00 €
S-bonus18,77 €
Lahjat50,00 €
Yhteensä2 392,52 €

Menot

Menoja oli yllättävän vähän, vaikka joulu tähän kuukauteen sattuikin ja terveysosion lukemat ovat lapsettomuushoitojen takia taas ihan omassa sfäärissään. 

Asuminen129,84 €
Ruoka ja päivittäistavara237,46 €
Auto ja julkinen liikenne84,44 €
Puhelin ja netti56,66 €
Ravintolat27,00 €
Baarit ja huvitukset181,99 €
Terveys ja liikunta305,17 €
Lahjat108,65 €
Muut0,00 €
Yhteensä1 131,21 €


Menojen vähyyttä selittää ainakin lainanlyhennyksen puuttuminen, ja oikeastihan menot olisivat olleet vielä vähäisemmät, jos kulttuurietusekoilulta oltaisiin vältytty. Ja jos lisääntyminen ei olisi näin hankalaa. Mutta minkäs teet. Tällaisiin lukemiin voisin silti tottua. Tammikuussa on kuitenkin luvassa taas karu paluu arkeen. 

Ruoka- ja päivittäistavaraosio on ennätyksellisen maltillinen, kiitos äidin, jonka luona vietimme viikon täysihoidossa. 

Tulot olivat 2 392,52 € ja menot 1 131,21 €. Ylijäämää oli näin ollen 1 261,31 €. Tulipahan kerrankin kuukausittainen tonnin tavoite täyteen, ja vielä ihan hyvällä marginaalilla.

Nyt jos tuulettelisi tätä tulosta seuraavan kuukauden ajan, ja henkisesti valmistautuisi kaikkiin laskuihin, joita tammikuussa on luvassa. 

Olkoon uusi vuosi armollinen meille kaikille!

Ensimmäiset osingot!

 Nyt tuli tämäkin päivä nähtyä, kun tililleni ropisi osinkoja. Tämän kunniatehtävän suoritti Kone, joka maksoi 145,25 euroa, ja joista veroj...