sunnuntai 3. maaliskuuta 2024

Kuukausikatsaus 02/2024 - Julmasti juhlallista

Kevättä kohti mennään, siltä ainakin helmikuussa tuntui. Tulipalopakkaset ovat väistyneet, ja vaunulenkille ollaankin päästy melkein joka päivä, mutta toki se on saanut aikaan sen, että on ollut vähemmän aikaa nyhvätä sohvan nurkassa kirjoittelemassa, toisin kuin vuoden alussa.

Kovin kummoisia ei kuun aikana tapahtunut, vaan lähinnä hengailtiin kotona vauvan kanssa. 

Ristiäiset tosin saatiin pidettyä, kotona nekin, ja vaikka kivaa oli niin oltiin koko porukka ihan poikki, kun vieraat lopulta lähtivät. Oma sosiaalinen sietokyky on näköjään vauvakuplassa kutistunut ihan minimiin, ja yhdeksän vierasta tuntui ihan massiiviselta määrältä, vaikka alunperin suunnittelin, että isommat kemut pitäisi olla. Onneksi mies puhui järkeä päähän, niin mahduttiin mukavasti meidän olkkariin, ja kaikkien kanssa ehdin seurustella edes jollain asteella, vaikka vauva työllistikin. 

Itse toimitus meni niinkin klassisesti, että vauvalle tuli kummisedän sylissä kuuma noin 30 sekuntia sen jälkeen, kun pappi aloitti puhumisen, ja kitinä oli sen mukaista. Lopussa tuli jo sitten suoraa huutoa.  Jossain välissä oli tullut myös megakakka, jota löytyi sitten luonnollisesti myös kastemekosta. Vauva ei ollut nukkunut koko päivän aikana päikkäreitä, mutta torkahti kasteen jälkeen pariksikymmeneksi minuutiksi. Sen jälkeen ei uni sitten tullutkaan missään vaiheessa päivää, ja illalla oltiin sitten niin hyperinä, että silloinkin nukuttiin vain puoli tuntia. Luojan kiitos yöllä sitten nukutti päivänkin edestä.

Hauskaa mutta raskasta siis, vähän niin kuin kaikki muukin vauvan kanssa. Varsinkin kun vauva kasvaa niin pirun nopeasti. Tuleepahan bodattua, kun kanniskelee tuollaista yli kuuden kilon kahvakuulaa. Tämä treeni on myös orgaanisesti nousujohteista, sillä tälle vauvalle kyllä ruoka maistuu. 

Nettovarallisuus

Edelleen noustaan, ja hyvin noustiinkin. Taas uusi kymppitonni rikki. Satanen, täältä tullaan! Palkka tuli vielä viimeisen kerran, joten hyvin sai nyt lopultakin käteisvarojen tilannetta vähän paikkailtua. Salkkukin nousi hienosti, vaikken taaskaan sinne mitään laittanut.

Helmikuu 2024

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 19 037 € (+1 153 €)

Salkku: 57 849 € (+1 943 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 82 977 € (-165 €)


Yhteensä: 91 409 € (+3 261 €)


Tulot ja menot

Tulot

Palkka2 713,98 €
Saatavia36,50 €
Yhteensä2 750,48 €

Menot 

Asuminen933,25 €
Ruoka ja päivittäistavara263,09 €
Auto ja julkinen liikenne44,28 €
Puhelin ja netti42,49 €
Terveys248,00 €
Ravintolat0,00 €
Baarit ja huvitukset0,00 €
Harrastukset0,00 €
Muut66,94 €
Yhteensä1 598,05 €

Kuluvan vuoden keskiarvo: 1 912,23 €

Vielä viimeinen palkka ennen kuin joudun Kelan armoille. Prosentti oli nyt aika paljon inhimillisempi kuin parina viime kuukautena. Edellisen kuun palkkalaskelmassa ei myöskään ollut virhettä, kuten väitin, vaan siihen oli todella bugisesti merkitty miten firma oli jakanut osakkeita. No, en ole ollut töissä kuuntelemassa ohjeita aiheeseen liittyen, joten sekoilu sallittakoon. 

Menot olivat ihan inhimilliset siihen nähden, että mukana on megaiso sähkölasku. 400 euroa tuli itselle maksettavaa. Toinen poikkeuksellinen menoerä on terveyspuolella, sillä synnytykseen liittyvä sairaalalasku tuli. Aina puhutaan, että Suomessa on ilmainen terveydenhuolto, mutta ei se osastolla makoilu ihan ilmaista ole. Toimenpiteestä itsestään ei toki onneksi tarvinnut maksaa.

Muissa kuluissa on miehen joululahja (lol) ja farkut itselle, koska en istuvia enää raskauden jälkeen omistanut. Palauduin vanhoihin mittoihini jo parin viikon päästä synnytyksestä, mutta olin nakannut vanhat farkkuni viime kesänä mäkeen, kun olivat jo niin hiutuneet. 

Tulot olivat 2 750,48 euroa ja menot 1 598,05 euroa, joten erotukseksi saadaan 1 152,43 euroa. Hyvältä näyttää. Rempparahastokin saa lopulta vähän täytettä. 

Maaliskuussa saan heittää hyvästit palkanmaksulle, joten kovin suuria ylijäämiä tuskin tullaan hetkeen näkemään. 

maanantai 5. helmikuuta 2024

Uusi tavoiteseuranta

Olen tässä viime aikoina lukenut taas jenkkiläisiä firetysblogeja, ja niin kutsuttu neljän prosentin sääntö vilahtelee teksteissä alituiseen. Säännön mukaan voit nostaa vuosittain neljä prosenttia sijoitussalkkusi sisällöstä ilman että rahat loppuvat. Disclaimer heti alkuun, että tiedän, ettei kyseistä sääntöä voi välttämättä suoraan soveltaa Suomen oloihin muun muassa tiukan verotuksen takia.

Jonkinlaista osviittaa neljän prosentin sääntö ehkä kuitenkin antaa omiin laskelmiin, ja onhan sitä hauska pyöritellä omia tavoitteita miettiessä. 

Ajattelinkin aloittaa uudenlaisen tavoiteseurannan. Sen lisäksi, että pidetään bileet aina kun joku kivan pyöreä merkkipaalu ylittyy, juhlistetaan myös sitä, kun salkku pystyy kustantamaan jonkin menon tästä iäisyyteen. 

Elikkäs. Tarvittava rahamäärä voidaan selvittää kertomalla vuosittainen kulu 25:llä tai kuukausittainen kulu 300:lla. Jos haluaisin alkaa tilata jotain uutta suoratoistopalvelua, joka maksaisi kympin kuussa, tarvitsisin siis 300 * 10 euroa, eli yhteensä 3000 euroa. Minun pitäisi siis saada salkkuuni reilusti yli nettokuukausipalkkani verran rahaa, että voisin rahoittaa kyseisen suoratoistopalvelun aina ja iankaikkisesti. 

Kun asiaa ajattelee näin, tekee automaattisesti mieli suitsia kulutusta, koska onhan tuo nyt ihan posketon määrä rahaa ainakin itselleni, kun korkoa korolle ilmiö ei ole vielä oikein päässyt vauhtiin. Kymppi kuussa tuntuu pieneltä summalta, mutta jos sen eteen joutuu säästämään palkasta kuukausikaupalla, ei joku suoratoistopalvelu tunnukaan enää niin tärkeältä. 

Kirjoitushetkellä sijoitusvarallisuuteni on noin 56 000 euroa. Salkkuni voisi siis kustantaa vuosittaisen 2 240 euron tai kuukausittaisen 187 euron kulun. Luvut tuntuvat masentavan pieniltä, kun onhan tässä jo useampi vuosi hiki päässä säästetty, mutta täytyy muistaa, että nämä tosiaan ovat sellaisia rahoja, jotka salkku tulee tuottamaan hamaan tulevaisuuteen asti, ellen jostain syystä tyhjää arvo-osuustiliäni.

Mitä voisin siis jo seurannassani kattaa? Harmillisesti hyvin harvat menot pysyvät samanlaisina vuodesta toiseen. Mutta koska tämä on niin epätarkkaa tiedettä muutenkin, taidan valita sähkön, jonka hinnan kehittymistä voi vain arvailla, varsinkin näin pörssisähkön käyttäjänä. Oma osuuteni sähkön hinnasta ei ollut viime vuonna ehkä ihan 2 240:a euroa, mutta turvamarginaalia on hyvä olla, varsinkin kun kuluva vuosi lähti käyntiin sellaisilla hinnoilla, että hieman oksensin suuhuni, kun kävin Oma Fortumia katsomassa.

Entä minkä kulun kattamista lähden metsästämään seuraavaksi?

Koska eteneminen tässä vaiheessa on hidasta, aloitetaan jostain pienestä kulusta, ja jätetään isoimmat menoerät sellaiseen aikaan, kun salkku sää vähän enemmän vetoapua korkoa korolle -ilmiöstä. 

Ajoneuvovero on pieni ja sievä samana pysyvä summa, joten siihen voisi olla mukava tähdätä näin alkuun. Toki on erittäin todennäköistä, että auto on ehtinyt vaihtua useampaan kertaan siinä vaiheessa, kun puolen millin tavoitteeseeni pääsen, mutta tarkistellaan lukemia sitten vähän lähempänä. Vuoden 2011 bensa-Fordini ajoneuvovero ei hirveästi huimaa päätä ja on noin 180 euroa vuodessa. 180 kertaa 25 on 4500, joten ihan kivasti saan salkkua vielä kasvatella, että noinkin pienen summan saan kuitattua. Kun sijoitukset ylittävät 60 500 euroa, voin julistaa tavoitteen saavutetuksi. 

Idea tällaiseen uuteen seurantaan saattoi syntyä siitä, että salkun oikea seuraava merkkipaalu on 100 000 euroa, ja siihen menee luultavasti vielä pieni iäisyys, joten piti keksiä jotain pienempiä välitavoitteita matkaa piristämään :D 

Sähkö kuitattu, nyt ajoneuvoveroa päin!

perjantai 2. helmikuuta 2024

Kuukausikatsaus 01/2024 - Tipattomalla

Tammikuu on ohi ja uusia kujeita on siis hetken aikaa jo päästy testaamaan. Yhdeksän kuukautta kestänyt alkoholiton linja jatkuu edelleen, koska vauva on täysimetyksellä, joten voin ensimmäistä kertaa sanoa viettäväni tipatonta tammikuuta. Arki uuden perheenjäsenen kanssa alkaa pikkuhiljaa asettua uomiinsa, ja olenkin päässyt kirjoittamisen makuun ihan uudella tavalla, kun päiväuniajat ovat ainakin vielä toistaiseksi olleet pitkähköjä. Vuoden vaihtuminen toki saa aina orgaanisesti aikaan kaikenlaisia yhteenvetopostauksia, joten saa nähdä jatkuuko vire, vai palataanko taas pelkkiin kuukausikatsauksiin ensi vuoteen asti. 

Viime kuu oli k y l y m ä. Supersähköpäivänä sähköä kului meillä 200 euron verran, eikä mukana ole edes siirtomaksuja tai veroja. Seuraavaa sähkölaskua odotellessa. 

Noin muuten tammikuussa ei juurikaan tapahtunut. Oleilimme omassa vauvakuplassamme ja ihmettelimme, miten jokin noin pieni voi kasvaa lyhyessä ajassa niin paljon. Ikää on kuukausi ja jotkin bodyt ovat jo jäämässä pieniksi. Alussa tuskailimme, kun olimme ostaneet ihan pieniä vaatteita niin vähän, mutta ei niitä oikeasti kovin pitkään tarvittu. Harmillisesti toki bebe sai käyttää neulomiani villasukkia tasan kerran, kun kotiuduimme sairaalalta. Vastasyntynyttä saa ulkoiluttaa vasta parin viikon jälkeen, ja senkin jälkeen oli vielä niin kovat pakkaset ettei ulos ollut asiaa, joten sukat jäivät saman tien pieniksi :') Ajattelin nyt sitten purkaa niitä vähän ja tuunata niistä sittenkin tumput, jos sopisivat vielä hetken.

Nettovarallisuus

Nousu jatkuu, ja salkkukin onneksi kasvoi, vaikka en ensimmäistä kertaa sijoitushistoriani aikana laittanut sinne yhtään uutta rahaa. Sellaisen minimuutoksen tein, että tiputin käteisen määrästä S-tilin pois, koska se on yhteinen kaupppatilimme, ja tuhoon tuomittuja rahojahan ne ovat.

Tammikuu 2024

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 17 884 € (-118 €)

Salkku: 55 906 € (+1 503 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 83 142 (-103 €)


Yhteensä: 88 148 € (+1 488 €)


Tulot ja menot

Ajattelin olla reipas ja tästä lähtien laskea menoihin vain oman puolikkaani, niin saadaan joku tolkku tähän seurantaan. Tämä tarkoittaa, että en saataviinkaan merkkaa enää niitä rahoja, mitä puoliso siirtää tililleni yhteisistä ostoksista. Ainoa saatava on siis enää tuo 36,50 euroa, joka juontaa juurensa puolentoista vuoden taakse kun "lahjoitin" puolisolleni kymppitonnin ASP-säästöistämme ja joka nyt palautuu vähitellen tililleni. 

Tulot

Palkka2 222,58 €
Saatavia36,50 €
Yhteensä2 259,08 €

Menot 

Asuminen1 111,60 €
Ruoka ja päivittäistavara330,00 €
Auto ja julkinen liikenne583,43 €
Puhelin ja netti56,89 €
Terveys3,50 €
Ravintolat0,00 €
Baarit ja huvitukset11,99 €
Harrastukset0,00 €
Muut129,00 €
Yhteensä2 226,41 €

Kuluvan vuoden keskiarvo: 2 226,41 €

Palkka tuli edelleen tilille vapaista huolimatta, mutta prosentti oli edelleen korkea, koska edellisen vuoden verokorttia sovelletaan vielä tammikuussa, enkä suoraan sanottuna ollut suonut tälle ajatustakaan ennen palkkapäivää. Mutta tulipahan samalla katsottua myös joulukuun palkkalaskelmaa ja siellähän oli virhe, aijaijai. Jos en ihan väärin tulkitse niin pari hunttia pitäisi olla tulossa siis jossain välissä lisää, jea. 

Asumiskulut näyttävät taas ikäviltä, kun joulukuun isompi lyhennys siirtyi tälle kuulle. Myös sähkölaskut lähtivät taas rullaamaan tutulla kaamealla painollaan. Vesilaskukin tuli, ja se tulee tästä lähtien olemaan vähän isompi, kun talouteen tuli sarjakakkaaja, jonka pyllyä saa olla pesemässä jatkuvasti.

Ah, vanha kunnon auto ja vuosittainen sähkövika. Tällä kertaa tulikin isompi melkein 600 euron lasku, kun joutuivat korjaamolla purkamaan puoli autoa. Osat maksoivat 90 e, joten loppu on työn hinta. Voin huonosti. Olisikohan aika opiskella vähän auton korjaamista? Vähän hankalaa tuon fiksaaminen itse olisi ehkä ollut viimeisimmillään raskaana/juuri synnyttäneenä monenkymmenen asteen pakkasessa ulkosalla, mutta noilla hinnoilla voisi jo melkein harkita. 

Muissa kuluissa on vielä YTK:n lasku, mutta muuten ei ole tullut kyllä tammikuussa tuhlattua, kun olemme lähinnä pesineet kotona. Säästökeino tämäkin. 

Tulot olivat 2 259,08 euroa ja menot 2 226,41 euroa, joten erotukseksi saadaan huikeat 32,67 euroa. Ei tällä oikein rempparahastoa kerrytetä. 

Helmikuulta tulee vielä palkka, ja sitten saan siirtyä Kelan armoille. En uskalla ajatella seuraavaa sähkölaskua, mutta jospa viivan alle jäisi silti vähän reippaamin euroja kuin tammikuussa.

maanantai 29. tammikuuta 2024

Vuoden 2023 kulutus

Olen seurannut menojani nyt ehkä puolitoista vuotta, ja näin vuodenvaihteessa voisi olla hyvä aika katsoa, miten paljon on saanut kokonaisen vuoden aikana törsättyä. 

Kokonaiskulutus ja kuukausittainen keskiarvo

Aloitetaan taulukolla, josta näkyy kuukausittainen kulutukseni, ja nimenomaan vain oma osuuteni kuluista:

Kuten näkyy, alkuvuodesta ja kesäkuussa on melkoiset kulutuspiikit verrattuna muuhun vuoteen. Talven suuri kulutus selittyy suurimmaksi osaksi sähköllä, mutta mukana on myös joitain isompia kertaluonteisia maksuja, kuten auton remontti (joka tosin taas toistui tänä vuonna, aargh) ja silmälasit. Kesällä taas vakuutuslaskut kilahtavat verkkopankkiin, mutta onneksi osa näistä kuitataan automaattisesti bonuksilla. 

Yhteensä rahaa on vuoden aikana kulunut joitain satasia vaille 20 000 euroa, ja kuukauden keskiarvoksi asettui lopulta 1 646,99 euroa. 

Olen pitänyt itseäni aika maltillisena kuluttajana, mutta iso määrä rahaahan tuo on, kun kaiken laskee yhteen. Tykkään aina leikkiä suosituilla FIRE-luvuilla, vaikka ne eivät Suomen oloissa välttämättä aina toimikaan täysin verotuksen takia, joten kerrotaan tuo 20k vielä 25:llä, jotta saadaan se summa, joka salkussani pitäisi olla, että voisin neljän prosentin säännön mukaan eläköityä. Tulokseksi saadaan 500 000, jota olen itse asiassa pitänyt tavoitteena jo siitä asti, kun aloin sijoittamaan. Voidaan siis sanoa, että kulutus on pysynyt tavoitteen rajoissa, vaikka marginaalia ei kovin paljon olekaan. 

Koska salkkuni on vasta reilun kymmenesosan tavoitteesta, ehtii kulutus muuttua vielä moneen kertaan, ennen kuin olen perillä. Lapsesta johtuvat kulut tulevat kasvamaan väistämättä, ja inflaatiokin pitää varmasti huolen, että kulutus ei ainakaan euromääräisesti pienene. Toisaalta taas asuntolainaa ei tarvitse maksaa tästä iäisyyteen (vaikka välillä siltä tuntuukin), vaan lopulta lyhennyksiin ja korkoihin menevät rahat vapautuvat muuhun käyttöön.

1 650 euroa kuukaudessa on vähän liikaa siihen tavoitteeseeni nähden, että töissä ollessani ylijäämää jäisi 1 000 euroa kuussa. Ennen lomautusta ja verokorttisähellystä tilille tupsahti kuukausittain reilu 2 500 euroa, joten ihan tonnia ei tuosta yhtälöstä saa millään revittyä. Tähän mennessä olen myös kaiken ylimääräisen saanut laitettua sijoituksiin, mutta koska kämppää pitäisi laitella, osa näistä rahoista tulee päätymään talon seiniin, jolloin nähdään taas suuria menopompsahduksia. 

No, mihin sitä rahaa sitten vuonna 2023 meni?

Ahnaiten lompakkoani on käynyt verottamassa asuminen, mikä ei liene yllättävää ainakaan tässä korkoympäristössä. Isoin menoerä se tosin olisi maltillisemmillakin koroilla, sillä mukana ovat kaikki asumiseen liittyvät menot lainanlyhennyksistä sähköön ja sisustukseen.

Seuraavaksi eniten on tullut törsättyä ruokakauppaan ja kolmanneksi autoon. Varmaan aika perinteinen top 3.

Myös veroihin meni viime vuonna paljon rahaa ja tonni katosi niiden myötä sen siliän tien. Terveyskategoria oli myös poikkeuksellisen iso lapsettomuushoitojen takia, sillä polikäyntejä riitti eivätkä lääkkeet todellakaan olleet ilmaisia. Loput kategoriat suuruusjärjestyksessä: puhelin ja netti, ravintolat, huvitukset, vauva, vaatteet, harrastukset, lahjat ja julkinen liikenne. 

Valitettavasti viime vuoden data ei mahdollista eurontarkasti sen laskemista, mikä olisi minun osuuteni taloutemme menoista, joten saimme tyytyä ihastelemaan lähinnä menoerien järjestystä. Tänä vuonna tähän tulee kuitenkin muutos, joten kuukausikatsauksen menoseurantaankin saadaan lopulta jotain järkeä. 

Kokonaisuutena 2023 oli menojen suhteen ihan mukiinmenevä vuosi. Raameissa pysyttiin niukin naukin, eikä mukana ollut varsinaisesti mitään typerää kulutusta (paitsi ylikallis sähkö, jota pidimme liian pitkään ennen kuin siirryimme pörssisähköön). Paljon oli tietysti asioita, jotka olisi mielellään jättänyt maksamatta, mutta joiden kohdalla on vain pakko purra hammasta ja pulittaa mitä pitää. 

Katsotaan mihin suuntaan kulutus kehittyy vuonna 2024. Remonttia on suunnitteilla ja vauva vie varmasti oman osansa, joten kukkaronnyörejä saa pitää todella tiukalla, jos haluaa alle 20 000 euron pysyä. Tavoite on luultavasti epärealistinen, mutta toivoisin edes rempattoman "peruskulutuksen" pysyvän tuon alla.

maanantai 22. tammikuuta 2024

Vanhat ja uudet tavoitteet

Vuodenvaihde. Tuotteliaisuuden ja suorittamisen suunnittelun pyhä hetki. Perinteitä unohtamatta olen taas monta viikkoa jäljessä uuden vuoden lupausten tekemisestä, koska eikös tässä vaiheessa ne pitäisi olla petetty jo? Parempi kuitenkin myöhään jos silloinkaan, ja onhan tässä vuotta vielä sen verran jäljellä, että ehtii ne lupaukset pettää myöhemminkin.

Myös viime vuodelle tuli ilmeisesti asetettua joitain tavoitteita. Katsotaanpas ensin miten niille kävi ennen kuin siirrytään tuoreempiin lupauksiin. 

Tavoitteet vuodelle 2023


1. Käyttötilin vajuttaminen noin 2 000 euroon 


Kirjoitushetkellä käyttötilillä on noin 3 500 euroa, ja kyseisen luvun tietämillä on pyöritty jo hetken aikaa. Syy tähän on se, että kantti ei yksinkertaisesti kestänyt tiputtaa tätä yhtään alemmaksi. Käyttötilini on myös lainanhoitotili, ja parhaimmassa tapauksessa sieltä lähtee tonni kertarykäisyllä, ja  jos on muita isompia laskuja lähdössä samaan syssyyn, niin aletaan hätyytellä oman mielenrauhan rajoja. Totesin siis kesken kaiken, että kolmen tonnin pinnassa pysytteleminen on omalle päälle parempi ratkaisu. 

Toteutuiko tavoite? No ei kirjaimellisesti, mutta käyttötili on kuitenkin nyt vajutettu tyhjäksi ylimääräisestä käteisestä tuottavampiin kohteisiin, joten antaisin tästä itselleni puoli pistettä. 


2. Sijoitusten arvo 50 000 euroa 


Tavoite saavutettu! Tämän piti olla ihan leikintekoa, mutta lomautus ja pörssin alavire vähän vaikeuttivat tavoitteeseen pääsyä. Ensimmäisen kerran vitosella alkava luku nähtiin marraskuussa, ja siellä se on nyt aika hyvin pysynyt. Salkun arvo on viime aikoina pyörinyt siinä 54 000 euron kieppeillä, joten ihan hyvällä marginaalilla on päästy tuon rajan yli. Koska kursseja ei voi ennustaa, asetin tavoitteeksi myös laittaa omaa rahaa salkkuun vähintään 20 000 euroa. 21 000 euroa sinne sitten lopulta meni, joten hyvin meni tämän tavoitteen kanssa.

Ekstratavoitteet jäivätkin sitten kauas taakse. Ensimmäinen ekstratavoite oli tuplata salkun koko alkuvuoteen nähden, eli päästä 57 696 euroon. Joulukuun lopussa salkun arvo oli 54 403 euroa, eli eroa jäi yli kolme tonnia. Toinen ekstratavoite oli 60 000 eli todella kauas jäätiin. 

Jos olisin ollut töissä, näihin tavoitteisiin oltaisiin ehkä todennäköisemmin päästy, mutta toisaalta työssäkäyvänä olisi tuntunut turvalliselta tehdä myös remonttia, joten ylimääräiset rahat olisivat saattaneet valua sinne. 

Pääasia on kuitenkin, että varsinainen tavoite toteutui vaikka ekstratavoitteet eivät.

3. Lankaa hampaat joka toinen päivä


Pieni elämäntapatavoite välikevennyksenä ja tämä onnistui kyllä yli odotusten. Alkuvuosi oli vähän tahmeaa, mutta keväällä kävin suuhygienistillä, joka sanoi, että joka päivä pitäisi langata, ja tämä oli ilmeisesti se ratkaiseva tekijä, joka teki tästä oikeasti uuden tavan. Paljon helpompi langata joka päivä kuin muistella, oliko nyt lankauspäivä vai ei. 

Alkukankeudesta huolimatta tavoite saavutettu.

4. Käytä kaikki työsuhde-edut


Onnistuin! Ihan viimeiselle kuukaudellehan tämä sitten lopulta meni, mutta kaikki on nyt käytetty. Meillä on siis töissä käytössä Epassi, jota voi käyttää kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin. Käytettävissä oleva saldo on aika ruhtinaallinen, joten vähän joutuu miettimään, mihin sen kaiken käyttää. Viime vuonna kompastuskiveksi nousi hyvinvointi, sillä en oikein osaa käydä hierojalla, mutta tänä vuonna käytin vähän yllättäen enemmän rahaa hyvinvointikategoriaan kuin kulttuuriin ja liikuntaan. 

Avaintekijäksi muodostui hammaslääkärissä ja suuhygienistillä käyminen, mihin sai tärvättyä aika muhkean osan saldosta. Lisäksi kävin raskaushieronnassa, ja oli kyllä mukavaa. Pitää tänä vuonna varmaan käydä myös äitiysfysioterapiassa, niin saataisiin vähän enemmän selvyyttä, missä kunnossa tuo keskivartalo on raskauden ja hätäsektion jälkeen. Tällä hetkellähän alavatsallani on aika isoja tuntopuutosalueita, mikä tuntuu vähintään häröltä. 

Muita käyttökohteita Epassille oli vuoden aikana museokäynti, keikkaliput, kansalaisopiston kurssi ja lahjakortti keilahalliin (krhm, tämän viimeisimmän tosin ostin toiselle ihmiselle lahjaksi). Lisäksi ostin festariliput ensi kesälle, mutta voi olla, että joudun vain myymään ne, koska en nyt ihan puolivuotiasta halua ottaa vielä festarihumuun mukaan. 

Tavoite saavutettu.


Yhteenveto


Aika hyvin tuli asetetut tavoitteet saavutettua. Ainut asia, joka meni metsään oli arvioni siitä, millaista rahamäärää kannattaa pitää käyttötilillä.

Kaikki tavoitteet siis onnistuivat jotenkuten lukuun ottamatta ekstratavoitteita, mutta ne olivat muutenkin vähän sellaisia, että toteutuvat jos toteutuvat. Olen tyytyväinen!

Tavoitteet vuodelle 2024

Kun viime vuosi meni noin hyvin, voidaankin rinta rottingilla lähteä asettamaan tavoitteita tälle vuodelle. 


1. Lisää salkkuun 4000 euroa omaa pääomaa


Viime vuoden tavoitteet, joissa toivoin salkun ylittävän tiettyjä rajapyykkejä eivät oikeastaan olleet tavoitteita, vaan nimenomaan toiveita, joihin pystyin vaikuttamaan vain rajallisesti. Periaatteessa tällaiseenkin tavoitteeseen voi päästä, jos pätäkkää vain on tarpeeksi tai jos on oikea pörssihai ja tekee kauppaa aktiivisesti ja juuri oikealla tavalla, että voi paikata pörssilaskun tekemän loven. 

En kuitenkaan usko olevani moinen guru, ja talous on sen verran tiukilla tänä vuonna, että yksinkertaisesti ja tylsästi asetan tavoitteeksi sijoittaa vähintään 4000 euroa. Tämä on aika mitätön summa verrattuna edellisiin vuosiin, joten vähän tulee paha mieli tuollaisesta lukemasta, mutta toisaalta ei pidä unohtaa, että aiemmin perintörahat ovat avustaneet salkun kasvatuksessa. Nyt mennään omien tienestien varassa, ja ne eivät tänä vuonna ole massiiviset.

Luku 4000 tulee siitä, että kuvittelen olevani täysipäiväisesti töissä vähintään syys-joulukuun. Töissä ollessani minulla on ollut tavoitteena saada joka kuukausi vähintään tonni palkasta säästöön. Menestys tässä on ollut vaihtelevaa, mutta tähdätään samaan edelleen.

 

2. Päivitä CV ja hae vähintään yhtä työpaikkaa


Työpaikallani ei edelleenkään mene mitenkään erityisen vahvasti, vaan ihmisiä on lomautettuna edelleen. En siis voi täysin luottaa, että minulla ensi syksynä edes on töitä. Vaikka pidän työpaikastani, ei se paljon lämmitä, jos töitä ei yksinkertaisesti ole. 

On siis aika päivittää CV ja LinkedIn-profiili ja vähän opiskella, millaiset ansioluettelot ja työhakemukset IT-alalla vetävät. Myös työhaastattelutilanteita täytyy harjoitella ihan erikseen, sillä monissa paikoissa on tapana pistää hakija koodaamaan jotain haastattelutilanteessa (ahdistun jo pelkästä ajatuksesta).

Nykyisen työpaikkani sain siis suoraan harjoittelun kautta, johon taas pääsin, kun paikan pomo minua sinne itse kysyi. En siis osaa hakea uuden alani työpaikkoihin, sillä edellisen kerran kun olen työhakemuksen kirjoittanut, olen ollut pesunkestävä humanisti. Nyt minun pitäisi olla ohjelmistokehityksen ammattilainen. Aina ei tunnu siltä, mutta toivottavasti humanistitausta auttaa vakuuttavien hakemusten runoilemisessa.


3. Osta uusi ulko-ovi ja pönttöuuni


Olen puhunut remontoinnista jo siitä lähtien kun talon ostimme, eli noin puolitoista vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut, joten eiköhän ole jo aika siirtyä sanoista tekoihin. 

Ensimmäinen kohde on uusi ulko-ovi, jota on kaivattu jo siitä lähtien kun muutimme. Nykyinen ovi on tällä hetkellä pelkkä sivuovi, vaikka sijainniltaan se vaikuttaa pääovelta, ja useimmat vieraat tulevatkin ensin juuri tälle ovelle. Kyseessä ei kuitenkaan ole pääovi, sillä siitä ei pääse avaimella sisään, ja kaiken kukkuraksi se avautuu sisäänpäin (emme tietääkseni asu Alpeilla). Ovia on tällä kohdalla myös kaksi, joten suunnitelmissa on hankkia tilalle yksi vähän tiiviimpi ovi. 

Toinen kohde on pönttöuuni. Vaikka asumme vanhassa talossa, tulisijoja on vain yksi, ja se on kellarin saunassa. Tämä ei kirjaimellisesti paljon lämmitä, kun pakkasta on 30 astetta, ilma-vesilämpöpumppu lopettaa niin kylmässä toimimisen ja sähkövastuksen teho ei riitä lämmittämään pattereita tarpeeksi. 

Oli muuten jännittävät ajat olla kotona viikon ikäisen vauvan kanssa, kun lämpömittari näytti sisällä pahimmillaan 14,5 astetta. Tulipahan lämpöpumppuasentaja tutuksi, kun hän kävi moneen otteeseen pumppuamme katsomassa ja säätämässä, mutta lopulta tuomio oli se, että kovalla pakkasella sähkövastukselle siirtyessä teho ei yksinkertaisesti riitä. Eihän se mukavaa ollut, mutta selvisimme kuitenkin kylmän jakson yli, kun bunkkeroiduimme muutamaksi päiväksi makuuhuoneeseen koko perheen voimin odottelemaan lämpimämpiä ilmoja. 

Vaihtoehtona olisi asentaa lisää tehoja sähkövastukseen, mutta jos sähkön hinnassa tulee samanlaisia ennätyspiikkejä, mitä nyt pakkasilla nähtiin, ei se oikein kannata, sillä meillä pahimmalle päivällä tuli hintaa 200(!) euroa ilman siirtomaksuja tai veroja. Ja silti sisällä oli se viisitoista astetta lämmintä.

Tavoitteena siis on, että olisimme edes hitusen energiaomavaraisempia, ja tulisijan avulla voisimme varautua myös sähkökatkoihin. Sähköjen katkeaminen kaupunkialueella on epätodennäköistä, mutta viime talvenakin puhuttiin jo sähkön säännöstelystä, mikä olisi tämän talven paukkupakkasten kanssa aiheuttanut sisälämpötilallemme aika kylmää kyytiä, jos siihen olisi päädytty. 

Pönttöuunia siis haikailemme tällä hetkellä. Se istuisi hyvin rintamamiestaloon ja olisi kevyempi kuin takka. Vielä on vähän auki, miten painavan kapistuksen olohuoneeseen saa, mutta toivottavasti ei tarvitse sentään kamiinaan tyytyä. 


4. Side hustle


Jo useamman vuoden ajan olen yrittänyt pähkäillä, millaisen side hustlen pistäisin pystyyn, mutta en ole saanut varsinaisesti mitään konkreettista aikaiseksi. Nyt olen kuitenkin ottanut muutaman askeleen siihen suuntaan, että jotain bisnestä voisi joskus syntyä. Ajattelin yhdistää harrastuksen ja hyödyn ja yrittää kanavoida taiteellisia taipumuksiani johonkin tuottavaan. En sitten mitään vaikeampaa keksinyt, taiteella kun ei tunnetusti elä. No mutta toisaalta siinähän se side hustlen kauneus onkin, että ei sillä varsinaisesti tarvitse leipää pöytään tuoda, vaan kaikki ylimääräinen on vain plussaa. 

Vähän olen jo suunnitellut, mitä minun pitäisi tehdä käytännössä, mutta toteutus on vielä hyvin alkuvaiheessa. En uskalla luvata, että side hustleni tuottaa tämän vuoden puolella vielä pennin pyörylää, mutta haluaisin vuoden lopussa olla tilanteessa, jossa puitteet on kunnossa sille, että rahaa voisi periaatteessa tehdä, jos asiakaskuntaa olisi. 

Mitään hävittäväähän tässä ei varsinaisesti ole, vaikka ketään ei kiinnostaisi, sillä taiteilen joka tapauksessa muutenkin silloin kun ehdin. Side hustle -aspektin pitäisi lähinnä motivoida tarttumaan luoviin aktiviteetteihin säännöllisemmin. Samoin se että tällä lailla ilmoitan aikeistani julkisesti blogissa. Toivomme toki että ei käy päinvastoin ja taiteesta lähtee maku, kun sillä yrittää rahastaa, mutta jos huomaan näin käyvän, voin aina kuopata projektin ja ehkä näin säilyttää taiteellisen integriteettini :P


Yhteenveto


Vauvavuosi saa aikaan sen, että tavoitteiden saavuttamisesta ei ole mitään takeita. Rahaa on vähemmän, aikaa on vähemmän, energiaa ylimääräiseen on vähemmän. Tällä hetkellä vauva on siinä mielessä helppo, että hän nukkuu päivän aikana useita pitkiä unipätkiä, mikä mahdollistaa ajankäytön muiden asioiden parissa. Toisaalta, koska vauvat osaavat olla arvaamattomia, tämä ilo voi loppua kuin seinään minä hetkenä hyvänsä. 

Siinä missä viime vuonna minulla oli pari tavoitetta mentaliteetilla "herran haltuun", tänä vuonna oikeastaan kaikki menee tähän kategoriaan, sillä vauva on nyt iso osa arkea ja on mahdotonta ennustaa, miten vaativa persoona hänestä vielä kuoriutuu ja miten ensikertalaisvanhemmat handlaavat uuden arjen ja sen tuomat haasteet. Oikeastaan ainoa tavoite, jonka tälle vuodelle tarvitsisin pysyäkseni kiireisenä, olisi pitää tuo pieni ihmisen alku hengissä. 

Yritän tietenkin parhaani, että edes joitain tavoitteita saadaan eteenpäin, enkä heitä kirvestä kaivoon jo ennen kuin olen saanut tämän postauksen pihalle. Hoidan vain kootut selitykset tässä heti pois alta, kun vuoden päästä palataan katsomaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet. 

sunnuntai 21. tammikuuta 2024

Vuosi 2023 pähkinänkuoressa

Sanotaan nyt heti alkuun, että viime vuosi oli hyvä vuosi. 

Muutamaa edellistä vuotta on leimannut aina joku tragedia. Alla yhteenveto kuluvasta vuosikymmenestä. 

Vuosi 2020: Iskä kuoli.

Vuosi 2021: Kummisetä kuoli.

Vuosi 2022: Lapsettomuusdiagnoosi. 

Nyt kun kaikelta isolta pahalta vältyttiin, ja saatiinkin tilalle hyviä uutisia ja kokemuksia, uskoni universumin reiluuteen on jotenkin palautunut. 

Vuosi 2023: Pieni poikamme syntyi!

Edelliset vuodet olen aina joulun aikaan vollottanut, kun Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan -biisi soi radiossa, se kun on lyriikoiltaan sellainen, että se kolahtaa vähän turhan lujaa, jos on rankempi vuosi takana. "Tämä vuosi joitain suosi enemmän." No ei ole suosinut meitä ei. Mutta nyt. Tänä jouluna, kun kuorin porkkanoita joululaatikoita varten, vauva tanssi valssia mahassa ja tämä biisi soi, hanat aukesivat taas, kun tajusin, että tänä vuonna tosiaan suosittiinkin meitä. (Haha, kävin tämän kirjoittamisen jälkeen lukemassa viime vuoden yhteenvedon, ja olen näköjään sielläkin kirjoittanut tästä kappaleesta. Älä huoli, menneisyyden minä, vuosi 2023 suosii sinuakin.)

Toki tähänkin vuoteen on mahtunut kaikenlaista ei niin mukavaa, mutta edellisiin vuosiin verrattuna ne tuntuvat niin mitättömän pieniltä, että ei niitä osaa luokitella edes oikeiksi ongelmiksi. Neljän kuukauden lomautus? Pfft. Mitäs pienistä. 

Käydään kvartaaleittain lyhyesti läpi mitä viime vuosi piti sisällään.

Q1

Tammikuussa lapsettomuushoitoihin tuli tauko, koska en pyhien takia päässyt ilmoittautumaan ensimmäiseen pakastealkionsiirtoon. Onneksi seuraavassa kierrossa kuitenkin päästiin jo siirtoon asti, joskaan ei siitä tulosta tullut. Seuraavan kierron siirto meni sitten taas ohi, kun ovulaatiota ei saanut testillä kiinni, mistä nousi kysymys ovuloinko ollenkaan, sillä edellisen kierron olin testannut viivatestillä enkä varmemmalla digillä. Vähän mollivoittoinen alku vuodelle siis.

Ensimmäiselle kvartaalille osui kipeästi paljon isoja menoja, mutta myös elämäni ensimmäiset osingot! Ei niitä ihan niin paljon tosin tullut, että olisin saanut murto-osaakaan noista menoista katettua, mutta jostain on aloitettava. 

Isoista menoista huolimatta nettovarallisuus nousi ihan mukavasti.

Q2

Toinen vuosineljännes alkoi positiivisella raskaustestillä! Tähän kiertoon oli lähdetty sillä taktiikalla, että varmistetaan ovulaatio lääkkeellisesti ja lätkäistään kunnon keltarauhastuki varmistamaan, ettei homma ainakaan siihen kaadu. Ja tulosta tuli. Nyt tuo toinen viiva pötköttää vieressä sohvalla ja mörisee unissaan. 

Kvartaali alkoi myös taloudellisesti vahvasti, ja nettovarallisuus nousi humisten. Tämä hyvän olon tunne ei tosin pitkään kestänyt, vaan toukokuussa työnantaja ilmoitti, että puolet väestä joutuu pakkolomalle. En repinyt tästä suurempaa stressiä, vaan otin asian loman kannalta. Suunnitellut remontit tosin jäivät tekemättä, koska oli tilanne sen verran epävarma, ettei uskallettu kovin isoja investointeja tehdä. 

Q3

Kolmas kvartaali meni lähinnä lamaillessa ja vatsaa kasvatellessa. Ansiosidonnainen juoksi, minä en. Kriiseilin vähän menojen suuruutta, mutta ihan hyvin sain vuoden keskiarvoa laskettua alaspäin vaikka vauvalle piti tehdä hankintoja ja asuntolainan korko nousi. ASP-lainan korkotuki vähän helpotti tätä, mutta kuukausierä nousi silti aika rapsakasti. Pörssikin vähän möngersi ja varsinkin Revenion omistaminen ei tuntunut siinä hetkessä kovin mieltä ylentävältä.

Q4

Palasin töihin pariksi kuukaudeksi, jolloin aika tuntui menevän samaan aikaan todella hitaasti että nopeasti. Raskausvapaa alkoi joulukuun alusta. Maha kasvoi vauhdilla, mutta melko oireettomana ja vaivoista vapaana sain raskauteni viettää. Jotain pientä kremppaa oli tietysti aina välillä, ja varsinkin joulupöydässä piti jo vähän himmailla, kun pienet jalat punkesivat itseään mahalaukkuun. Joulun jälkeen grande finale sitten koitti, ja maailmaan syntyi maailman paras ja söpöin pieni poika, jonka suuria silmiä ja esimerkillistä imuotetta kaikki kätilöt ihastelivat. 

Neljäs kvartaali oli taloudellisesti huomattavasti nousujohteisempi edeltäjäänsä nähden. Salkku ylitti lopultakin 50 000 euron rajan, jonka olin vuoden alussa ajatellut olevan ihan läpihuutojuttu, mutta joka osoittautuikin ajateltua hankalammaksi lomautuksen ja pörssin melankolian takia. Myös nettovarallisuus kiipesi lopulta 80 000 euron paremmalle puolelle.

Nettovarallisuuden kasvu

Excelistäni kun käyn lunttaamassa, nähdään, että nettovarallisuus on noussut 16 603 euroa. Yhteensä nettovarallisuuteni vuoden lopussa oli siis 86 660 euroa. Suurin osa noususta tapahtui parin viimeisen kuukauden aikana, ja lähes koko vuosi pyörittiin seiskalla alkavien lukujen parissa. Ihan hyvä nousu tälle vuodelle ottaen huomioon, että pörssit eivät olleet mitenkään älyttömän suosiolliset ja lomautus teki tulopuolella vähän damagea. 

Viime vuonna nousua oli noin kymppitonni, joten tulos on siinä mielessä parempi, mutta lukuja vääristää vähän kirjanpidollinen muutos, ja edellisen vuoden kasvu oli oikeasti likempänä 20 000:a euroa. Vähän siis huonommin meni tänä vuonna, eikä vielä olla päästy eksponentiaalisen kasvun makuun korkoa korolle ilmiön kanssa, mutta toisaalta vuodet eivät ole veljiä keskenään ja 365 päivää on loppujen lopuksi lyhyt aika pitkän ajan sijoittamisesta kun on kyse, joten vaihtelua luonnollisesti on. 

Osingot

Osinkoja tuli 251 euroa ennen veroja! En ole osinkosijoittaja, mutta kyllä ne aina mieltä lämmittävät.

Lopuksi

Kuten jo aluksi mainitsin, oli vuosi mielestäni oikein hyvä. Taloudellisesti ei mihinkään huippulukemiin päästy, mutta ei tulos mitenkään huonokaan ollut. Taas nähtiin, että raha ei ratkaise, vaan vuodesta teki hyvän ihan muut asiat. 

Ensi vuonna tuskin pystyn salkkua kasvattamaan ihan samalla intensiteetillä kuin parina edellisenä vuonna vanhempainvapaan ja remonttitarpeiden takia. Katsellaan kuitenkin millä tuulella markkinat ovat, ja jaksaako 50 000 euron salkku vielä itsekseen vetää itseään ylöspäin. 

Toivotaan että vuosi 2024 jatkuu yhtä positiivisella linjalla kuin 2023!

keskiviikko 17. tammikuuta 2024

Kuukausikatsaus 12/2023 - On poika syntynyt maailmaan

Loppuhuipennuksena vuodelle meille syntyi pieni poika joulukuun lopulla, mikä on myös syynä kuukausikatsauksen viivästymiseen. Poju kyllä huitelee pitkiäkin unipätkiä välillä, mutta en ole osannut tarttua läppäriin, kun koko ajan ajattelen, että kohta se kuitenkin herää. Totuus: unta riittää usein vielä ainakin tunniksi jos ei pariksi. 

Joulukuu meni siis lähinnä odotellessa ja jännittäessä, milloin tulee lähtö sairaalalle, mutta joulua sentään ehdittiin viettää kotosalla ennen kuin vatsasta kuului naps (ei, en syönyt itseäni niin ähkyyn, että vatsanahka repesi, vaan kalvot puhkesivat), ja sitten tulikin jo kiire lähteä saattaamaan vauvaa maailmaan. Loppukuu menikin sitten sairaalassa ihmetellessä, mutta uusi vuosi saatiin sentään aloittaa kotona, sillä kotiuduimme uuden vuoden aattona.

Talousjuttuja ei joulukuussa hirveästi ehtinyt miettiä, mutta onneksi joulupukkiralli hoiti homman kotiin.  

Nettovarallisuus

Nousu jatkui mukavalla kulmakertoimella, ja nettovarallisuus nousi taas useammalla tonnilla ilman että minun tarvitsi laittaa tikkua ristiin. 

Joulukuu 2023

Suluissa muutos edelliseen kuukauteen nähden.


Varallisuus

Käteinen: 18 002 € (+153 €)

Salkku: 54 403 € (+3 355 €)

Asunnon arvo (oma puolikas): 97 500 €


Velat

Asuntolaina: 83 245 (-197 €)


Yhteensä: 86 660 € (+3 705 €)


Tulot ja menot

Tulot

Palkka2 106,61 €
Saatavia778,08 €
Yhteensä2 884,69 €

Menot 

Asuminen884,65 €
Ruoka ja päivittäistavara487,33 €
Auto ja julkinen liikenne48,37 €
Puhelin ja netti73,77 €
Terveys50,00 €
Ravintolat20,40 €
Baarit ja huvitukset0,00 €
Harrastukset0,00 €
Muut155,74 €
Yhteensä1 720,26 €

Oma osuuteni menoista: 1 287,25 €
Kuluvan vuoden keskiarvo: 1 646,99 €

Palkka kilahti tilille raskausvapaasta huolimatta, mutta määrä on totuttua pienempi korkean veroprosentin takia. Korkea prosentti taas johtui siitä, että olin ruuvannut veroprosentin aika tarkasti sillä oletuksella, että saan joulukuulta vain Kelan tukia, mutta sitten kun selvisikin, että työnantaja maksaa palkkaa kolmelta kuukaudelta, meni tämä oletus uusiksi.

Kulupuolella ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, vaikka joulukin ehti olla. Polttopuita tilattiin 350 euron edestä, mutta toinen lainanlyhennys oli taas siirtynyt tammikuun puolelle. Lahjoja ei tarvinnut ostaa kovin suurelle lössille, joten helpolla selvittiin sen osalta. Lahjoihin käytetyt rahat on ympätty muihin kuluihin, joissa on mukana myös pari imetykseen sopivaa vaatehankintaa. Jouluruokiinkaan ei mennyt mitenkään mielettömästi, sillä äiti toi mukanaan ison osan ruuista, kun tuli meille viettämään joulua. 

Yleensä olemme suunnanneet äidin luoksen jouluksi, mutta tänä vuonna ei uskaltanut lähteä tekemään niin pitkää reissua, jos vauveli päättäisikin syntyä. Niinhän siinä sitten kävikin, ja saatiin sitten äidiltä vielä kyyti sairaalalle, ennen kuin hän lähti takaisin kotia kohti. Ei onneksi ihan aattona tai joulupäivänä syntynyt, mutta tulevat vuodet ovat varmaan sitten juhlaa juhlan perään, kun ensin on joulu, sitten synttärit ja perään vielä uusivuosi. 

Tulot olivat 2 884,69 euroa ja menot 1720,26 euroa, joten erotukseksi saadaan 1 164,43 euroa. Aika hyvin joulukuulle, vaikka toki mukana on miehen osuus lainanlyhennyksestä, joka ei tässä välissä vielä ole lähtenyt tililtä. 

Tammikuu on ennenkin ollut kuukausi, jolloin menoja on riittänyt yli oman tarpeen, eikä tämä vuosi tule olemaan poikkeus. Auto on pitänyt perinteistä kiinni, ja suoritti vuotuisen hajoamisensa vähän ennen joulua. Lasku tästä tuli tosin taas tammikuun puolelle. Sähkölaskutkin ovat tehneet paluun oikein rytinällä, mutta toivottavasti ei nähdä ihan samanlaisia lukemia kuin viime vuonna, vaikka tänä vuonna elohopea on ajoittain laskenut paljon alemmas. 

Näin. Joulukuun katsauskin saatiin lopulta eetteriin ajallaan, ennen kuin on aika alkaa kirjoittaa tammikuun katsausta. Katsotaan, jos se syntyisi vähän rivakammin. Muutenkin vuoden vaihtumisen aikaan olisi muitakin postauksia, mitä kirjoitella, joten toivotaan, että bebe edelleen jaksaa nukkua yhtä pitkiä päiväunia. 

Kuukausikatsaus 02/2024 - Julmasti juhlallista

Kevättä kohti mennään, siltä ainakin helmikuussa tuntui. Tulipalopakkaset ovat väistyneet, ja vaunulenkille ollaankin päästy melkein joka pä...